Blog Theme by PHP Website

Historia & Tulevaisuus

Mielentaide ry:n perustamiskokous oli koolla 29.5.2005 helsinkiläisen vapaaehtoistyöaktivistin Ari Kiviahon kutsusta. Yhdistystä perustamassa oli 4 jäsentä. Perustajajäsenistä on yhdistyksen jäseninä mukana vielä 3, jotka ovat kunniajäseniksi kutsuttuina.

29.5.2010 yhdistys vietti 5 vuotta syntymäpäiväjuhlia jäsentensä kanssa Tallinnassa ravintola Da Vincissä.

Alueellista paikallistoimintaa keskitettiin alkuun Uudellemaalle, Keski-Suomeen sekä Varsinais-Suomeen, jolloin alueellisia keskuksia ovat olleet Helsinki, Jyväskylä ja Turku. Toiminta-alueet järjestävät erilaista vertaistoimintaa, kuten toiminnallisia vertaistukiryhmiä. Varsinais-Suomeen (Turku) ei saatu kuitenkaan jäsentoimintaa vakiinnutettua, joten sen tilalla on kokeiltu muitakin alueita. Alkaen vuodesta 2017 on kolmas jäsentoiminta-alue ollut Pirkanmaa (Tampere), jossa on useita jäseniä.

2013 yhdistys teki historiaa useilla ennätyksillä: jäsenmääräennätys kirjattiin 70 jäsentä, kaikkiaan 29 jäsentä oli vuoden aikana jossain vapaaehtoisessa tehtävässä mukana, kaikkiaan 61 tapahtumaa/tapaamista saatiin toimintavuoden aikana. Näyttelyitä saatiin kaksi.

Jäsenmäärä vaihtelee 40 - 70 jäsenen välillä, sillä melkein jokaista uutta liittymistä kohden jäseniä eroaa, kun toiminta ei vastaa enää odotuksia tai henkilö ei enää ole avun tarpeessa. Jäsenistöstä noin 95% on naisia ja vain noin 5% miehiä, joista suurin osa on läheisjäseninä mukana puolison asemassa. 

Vuosina 2005 - 2014 yhdistyksen vuosibudjetti sisältäen MTKL:n perustoiminta-avustuksen, oli noin 2000€, jonka tuli riittää koko vuoden toimintaan.  Niukasta budjetista huolimatta yhdistys pystyi säästöliekillä toimien järjestämään vuosittain jäsenille paljon mieleistä toimintaa. Nykyisin vuosibudjetti on 5000€ paikkeilla (5029€/2018). Suurin osa yhdistyksen vuosittaisista käyttövaroista mahdollistaa Mielenterveyden Keskusliitto ry:n avustukset.

Mielentaide ry täytti 10 vuotta 29.5.2015, jota juhlistettiin komeasti Helsingissä Tuomiokirkon Kryptassa 22.6.2015 klo 18 - 20, jossa pidettiin kutsuvierasjuhla. Paikalle oli päässyt noin 60 kutsuvierasta eri järjestöjen edustajina sekä joitakin Mielentaiteen nykyisiä ja entisiä jäseniä sekä muita tunnettuja persoonia. Mielentaiteen juhlapuheen piti yhdistyksen perustaja, kunniajäsen ja toiminnanjohtaja Ari Kiviaho, joka puheessaan kertoi Mielentaiteen alkutavoitteen - suvaitsevaisuudesta mielenterveyskuntoutujien taidenäyttelyiden saamiseksi - toteutuneen. Juhlassa kutsuvieraiden osalta juhlapuheen pitivät Mielenterveyden Keskusliiton hallituksen jäsen Satu Ojala sekä Mielentaiteen tärkeimpänä tukijana toimineen Pakilan seurakunnan kirkkoherra Leo Norja. Juhlassa avattiin myös 23.6 alkanut Kadonnut valo/Lost light -juhlanäyttely, jonka avauspuheen piti puheenjohtajana toiminut Tanja Pulliainen. Juhlassa yhdistys sai MTKL:n viirin syntymäpäivälahjana ja lisäksi ansiomerkit vapaaehtoisen mielenterveystyön hyväksi saivat 5 vuodesta Tanja Pulliainen ja Ulla Vuorenmaa sekä 10 vuodesta kunniajäsen Marjut Kiviaho. Juhlan herkimmät hetket järjesti lauluryhmä MT Combo, jonka tulkitsemat 6 laulua aiheuttivat usean kutsuvieraan silmäkulmat kyyneliin. MT Combo tulkitsi seuraavat laulut: 1. "Täällä Pohjantähden alla", 2. "On hetki", 3. "Ystävän laulu", 4. "Let It Be", 5. "Bridge Over Troubled Water", 6. "Niin kaunis on maa". jossa yleisö otettiin mukaan laulamamaan säkeistöjen toiset kertosäkeet.

Kadonnut valo/Lost light -juhlanäyttely 23.6 - 5.7.2015 keräsi 61 jäsenteosta 14 eri taiteilevalta jäseneltä. Näyttely Helsingin Tuomiokirkon Kryptassa oli erittäin tunnelmallinen ja onnistunut. Näyttelyn aikana useampana päivänä pidettiin myös "Auta meitä auttamaan" -kampanjan pientuotemyyjäisiä. Näyttelyssä oli myös kävijä-äänestys, jossa kävijöiden avulla ratkaistiin näyttelyn parhaimmat teokset ja kävijöiden kesken arvottiin komeita sponsoreiden mahdollistamia lahjakortteja. Näyttelyn parhaimpien teosten järjestys selvisi varsin niukalla erolla toisiinsa nähden ja kun ääniä annettiin kaikkiaan 438, niin ne jakautuivat lähes kaikkien teosten kesken, mikä kertoi näyttelyn huikeasta taiteen tasosta. 

2016 tehtiin historiaa järjestämällä taidenäyttely kauppakeskus Myyrmannissa 3.-4.6.2016 tyhjillään ollutta liiketilaa (nykyisin S-marketin käytössä) lainaten. Teoksia näyttelyssä oli mukana kaikkiaan 43 ja taiteilijoita 7, joista 2 oli veistostaiteilijoita. Aiemmin saimme myös kaksipäiväisen erikoisnäyttelyn 22. - 23.8.2014 hotelli Keurusselällä Keuruulla, jossa mukana 22 teosta.

2017 järjestettiin 2 jäsentaidenäyttelyä: Taidetta Maan ja Taivaan väliltä 2017 -näyttely Helsingissä Pasilan kirjastossa 2.-13.5.2017, jossa oli mukana 7 taiteilijaa sekä yhteensä 36 teosta. ja Tuusulan -näyttely 22.8. - 8.9.2017 kokosi 8 taiteilijalta yhteensä 38 teosta. Kummassakin näyttelyssä, kuten aiemmissakin, ovat mukaan julkaisuillaan päässeet myös kirjailijajäsenet Marko From (Naantalista) ja Jani-Markus Heinola (Kuopio).

Kalenterivuosi 2018 oli näyttelyistä välivuosi, jolloin järjestettiin kaikkiaan 20 tapahtumaa, joihin yhteensä osallistui 137 eri henkilöä ja saatiin osallistujakeskiarvoksi 7 tapahtumaa kohden. Eniten osallistujia keräsi 4. - 5.8.2018 Joutsan jäsenleiri, jossa ensimmäinen päivä vietettiin majoituspaikassa Vaihelan -tilalla ja toisena päivänä järjestettiin yhteistyössä Leivonmäen kansallispuiston ystävät (Leky) ry:n kanssa "luova päiväretki" kansallispuistossa, jonka ohjelmalla oli mm. inprovisaatiota ja päreiden maalausta. Osallistujia oli lauantaina 4.8 13 jäsentä ja sunnuntain retkipäivänä 21. Tapahtumapaikkakuntia olivat Helsinki, Vantaa, Espoo, Tampere, Joutsa, Jyväskylä, Siilinjärvi. Historiaa tehtiin verkkopalveluiden käyttäjämäärissä, jolloin hakukoneosumia mielentaide.fi sivuille tilastoitiin lähes puoli miljoonaa (498218), joista maaliskuulle osui 100339 (ja tuolloin päiväkohtainen kävijämäärä oli 4041 eri kävijää) ja kaikkiaan sivuilla kauden aikana kävi 15664 uniikkia kävijää, joka on 4514 enemmän, kuin vuonna 2017. Muita 2018 kohokohtina oli saada jäseneksi 3 uutta taiteenlajia: algoritminen taiteilija, muusikko ja nukketaiteilija. Jäsenmäärästä 44% osallistui kauden aikana vähintään yhteen tapahtumakohtaiseen vapaaehtoistehtävään.

Mielentaide ry:n jäsentaidenäyttelyissä on toiminnan alusta alkaen käytetty kävijä-äänestystä mittarina tykätyimpien teosten määrittämisessä, jolloin kävijöitä erityisesti houkuttaa osallistumaan äänestykseen risteily- tai kylpylälahjakortti, joita arvotaan nimensä ja yhteystietonsa antaneiden kesken. Eniten yhteisääniä saanut taiteilija sekä tykätyimmän teoksen taiteillut palkitaan. Vuoteen 2019 tullessa parhaiten menestyneimmät taiteilijat kävijöiden tykkääminä olivat Lailahelena Lepistö ja Taina Kemppi. Joukkoon oli tunkemassa jo 3 tykätyimmän joukossa 2017 ollut Kari Onkari ja mahdollisesti 2018 jäseneksi liittynyt Sanna Pynnönen, jonka ensimmäinen näyttely Mielentaiteessa 2019 ollut Risteys -näyttely Finlandia-talossa keräsi huomiota. Helmikuussa 2019 jäseneksi liittynyt Mari Asikkala osallistui ensimmäiseen näyttelyynsä Tampereen vuosinäyttelyssä kesäkuussa 2019, jolloin hänen kaikki 4 teosta ylsivät tykätyimmiksi teoksiksi. Riihimäellä 15-vuotta juhlanäyttelyä varjosti koronavirus, josta syystä juhlavat avajaiset 3.6.2020 oli peruutettava mutta 2 viikkoa ennen näyttelyn alkamista yhdistys sai tietää aluehallintovirastolta, että näyttely saadaan järjestää alkuperäisen suunnitelman mukaisesti 3.6. - 30.7.2020, joskin puolet alkuun näyttelyyn hakeneista taiteilijoista peruutti osallistumisensa koronaan liittyvistä syistä. Juhlanäyttelylle Mielentaide EXITUS 2021 onnistuneimmaksi taiteilijaksi ´valittiin virolaissyntyinen Sirkka Lasner, joka voitti kaksinkertaisella äänisaldolla toiseksi eniten ääniä keränneen taiteilijan. Sirkan teoksista löytyi myös näyttelyn tykätyin teos

 


 

Ongelmana saada toimiva hallitus

Vuodesta toiseen toistuu sama kaava siitä, että syyskokouksissa ei saada ehdolle hallituksen jäseniksi tai puheenjohtajaksi henkilöitä, jotka kykenevät yhdessä toimien hallituksena ottamaan osaa kauden toiminnan aikaansaamiseen. Ne jäsenet - joilla olisi parhaat edellytykset niin terveyden, kuin ideoinninkin osalta - eivät suostu ehdolle hallitukseen tai sen puheenjohtajaksi, josta seuraa usein sellaisten jäsenten ehdolle asettuminen, jotka tekee sen väärin syin esim. yhdistyksen pelastamiseksi, jolloin hallitus ei pysty toimimaan itsenäisesti tai se kärsii johdetun toiminnan puutteesta. Hallituksen pitäisi pystyä toimimaan erillisenä jäsenten luottamuselimenä itsenäisesti toimien, jolloin muut toimielimet toimivat sen alaisuudessa. Valitettavasti vuodesta toiseen toistuu sama kaava, jossa yhdistyksen toiminnan suurin uurastaja on sen perustaja (kunniajäsen) Ari Kiviaho asemastaan riippumatta.

Hallitustoiminta epäonnistui pahasti myös kaudelle 2019 lähtiessä ja hallitus ei saanut pidettyä sen kaikkia jäseniä koossa; myös jäsenistössä koettiin taiteilijoiden joukkoeroaminen. Koettiin järkevämpänä kutsua 11.5.2019 ylimääräinen yhdistyskokous koolle, johon haettiin ehdolle myös uutta puheenjohtajaa. Valitettavasti uusia ehdokkaita ei saatu, kuin siltä osin, että kunniajäsen Ari Kiviaho joutui asettumaan ehdolle puheenjohtajaksi, johon hänet valittiin ja entinen puheenjohtaja siirrettiin varajäseneksi. Puheenjohtajana Ari Kiviaho laittoi tavoitteeksi pysäyttää eroamiset ja saada hallitus toimimaan, kuten pitääkin. Jotta uuden puheenjohtajan tavoitteeseen päästiin, esitti hän uuden strategian hallitukselle ensimmäisessä kokouksessaan 25.5.2019 (3:s kauden aikana) sekä jäsenistölle, jossa hallitus tiivistää yhteistyötä jäsenistön kanssa sekä tiivistää yhteistä työntekoa. Käytännössä siten, että kaikki hallitusjäsenet osallistuvat alueellisiin jäsentapaamisiin, joista ensimmäisenä matkustavat päiväseltään Jyväskylän jäsenmiittiin 3.8.2019. Hallituksen kokouksia kutsutaan koolle kuukausittain ja oheen otetaan jokin luova teema; lisäksi kokoukset ja osittain niiden sisältö julkistetaan Tapahtumat -kalenterissa. Tällainen uuden kaavan kokous pidettiin 30.6.2019 Helsingissä Pitkäkosken ulkoilualueella ulkosalla, jossa kokousta ennen tehtiin savitöitä. Seuraava kokous pidetään elokuussa Porvoossa, jossa myös kulttuuri / taide kokouksen ohessa.

Puheenjohtajana Ari Kiviaho toimi hallitukseen päin mutta ulkoisesti hoiti täysipainoisesti toiminnanjohtajan tehtäviä vuoden loppuun saakka. Juhlavuodelle 2020 lähdettäessä, Ari harkitsi asettumista ehdolle puheenjohtajaksi jättäen muut tehtävät pois. Näin ollen juhlavuoden hallitus tarvitsi vain 4 uutta jäsentä, jolloin kaudesta saataisiin ehjä.

 

 


 2020 juhlavuoden toimintakyky
 

 Hallitukseen syyskokous 2019 valitsi edellisen vuoden hallitusjäsenet vain yhdellä uudella vahvistettuna ollen yhteensä 5. Kausi olisi tarvinnut täyden hallituksen (8), jotta vastuu ja tehtävät olisi saatu jaettua tasaisesti ja erityisesti taiteilijoita toivottiin mukaan tuomaan taiteeseen liittyviä näkemyksiä hallitukseen.

  Puheenjohtajaksi valittiin odotetusti Ari Kiviaho, joka asetti hallitukselle tavoitteeksi tiivistää yhteistyötä jäsenistön kanssa ja pitää hallituksen mielenkiitoa yhdessä tekemiseen yllä. Näin Ari tavoitteestaan luonnehtii: "Pidetään hallituksen työmoraali tiiviinä toisiamme tukien ja annetaan itsestämme myös jäsenille muutakin, kuin vain nimemme. Osallistutaan tapahtumiin alueellisesti etäisyyksistä riippumatta. Ja palautekanava meille päin on aina auki".

Varapuheenjohtajaksi järjestäytymiskokouksessa 18.1.2020 ainoana vaihtoehtona valittiin Sanna Nevalainen, jonka omat pj-kaudet eivät nappiin menneet. Marjut Kiviaho katsottiin jääviksi jatkamaan vpj:nä, joten hänen roolinsa jäi hallituksen varsinaiseksi jäseneksi. Henna Kalliskota valittiin uutena hallitukseen ja hänet oli tarkoitus valita mediasihteeriksi mutta vastoinkäymisten vuoksi hänen roolinsa on varsinainen hallitusjäsen. Ainoaksi varajäseneksi valittiin Heidi Denizhan, joka edellisenä vuotena 2019 sai tunnustuspalkinnon "itsensä ylittämisestä" hallitussihteerinä; kuluvalle kaudelle hän on halunnut nostaa rimaa toimien yhdistyssihteerinä sekä näyttelysihteerinä.  

Kuluva kausi 2020 tulee olemaan vaativa, jossa erityisesti 15-vuotta juhlanäyttely Riihimäellä tarvitsee täyden panoksen jokaiselta toimijalta. "En pidä ketään mukana vain varalla tai kokouksissa istumassa; jokainen hallitusjäsen on tärkeä voimavara koko yhdistyksen toiminnalle. Varapuheenjohtajan en oleta olevan vain varalla odottamassa, josko minä puheenjohtajana sattuisin joskus olemaan esteellinen; kyllä hänen tulee minun pj-kaudellani ottaa osaa tehtäviini, mikä tarkoittaa myös sitä, että ollaan myös tavoitettavissa. Tavoitettavuus on ollut monen hallitusjäsenen kohdalla epäkohta aiemmin ja se tulee meidän saada kuntoon". Näin sanoo Ari Kiviaho.

Puheenjohtaja Ari Kiviaho aikoo pitää hallituksen toiminnan tiiviinä, jolloin kokouksia kutsutaan koolle jota kuinkin kuukauden välein ja kokousten välilläkin hoidetaan saatuja tehtäviä. Ensimmäisessä kokouksessa luotiin pelisäännöt hallitukselle 18.1 ja ikävä kyllä tärkeä osallistuja jätti saapumatta ennalta kertomatta. "Jos yksikin on poissa hallituksen vahvuudesta, niin käytännössä homma kusee. Heidi hoitaa kyllä sihteerin tehtävät ja minä muut juoksevat tehtävät mutta hyvin vähälle jää se, mitä käytännön tehtäviä muut omaksuu kauden aikana tehtävikseen, kun oma-aloitteisuus ja tahtotila on vähissä. Kokouksiin olis tarpeen saada koko hallitusryhmä mukaan, sillä niissä on tarkoitus ottaa opiksi joka kerralla Mielentaiteen toimintaan liittyvistä asioista, joita koetan opettaa." Näin sanoo puheenjohtaja Ari Kiviaho. 

Yhdistys ei toimi vain hallituksen avulla, vaan tärkeätä olisi löytää vapaaehtoisuutta jäsenistöstä. Se ei tarkoita välttämättä mitään isoa; voi olla kyse vaikka ihan pienestä tehtävästi, kuten tarjoutuu tulemaan kahvin keittäjäksi yhdistyksen tapahtumiin; varmasti löytyy jäsenistöstä kahvinkeittimen käytön osaajia. Voi auttaa Facebook-julkaisun jakamisessa. Voi tarjoutua oikolukemaan jotain. "Meissä jokaisessa on taitoja, joista olisi hyötyä Mielentaiteen toiminnassa mutta mistä löytää rohkeutta ottaa ensi askel. Kunpa vain osaisin kertoa mt-sairauksista kärsiville, miten ison voimavaran voi saada pelkästään siitä, että tekee jotain, josta on apua jollekin toiselle ihmiselle. Mä itse 1998 - 2001 sairastettuani vaikean masiksen, lähdin auttamaan muita ja sen avulla unohdin oman hätäni, jolloin huomasin yht'äkkiä, miten voimaannuttavaa on jakaa vertaisuuttaan ja olla muiden apuna. Ja sen takia mä selvisin ja selätin masiksen. Et voi tietää, jollet kokeile. Pienikin tehtävä voi olla merkittävä sinulle ja jollekin toiselle" - sanoo Ari Kiviaho.

Valitettava totuus on se, että moni pelkää tehdä jotain jonkun hyväksi; moni kertoo jo jäsenhaun yhteydessä ettei halua tai jaksa ottaa osaa vapaaehtoistehtäviin. Yhdistys-muodon toimintaperiaatehan on se, että tehdään yhdessä.


Mä sanoin viime vuonna jäsenille, että ellei 2020 vuodelle saada lähemmäksi täyttä hallitusta, niin se tietää Mielentaide ry:n toiminnan päättymistä tai tauolle siirtymistä 2021, sillä toimiakseen yhdistys tarvitsee toimivan hallituksen tai vähintään minut: oikeastaan tälläkin hetkellä - kuten aiempinakin vuosina - minä olen ollut se ainoa, joka pitää Mielentaiteen toimintaa yllä. En jaksa enää tämän vuoden jälkeen. Tämä on jatkuva oravanpyörä; syyskokouksessa valitaan hallitus ja jos jään sivuun, ei todennäköisesti löydy jatkajia ja ei varmasti löydy osaajia, sillä olisin ilomielin siirtänyt kaiken osaamiseni muille mutta ei vaan löydy halukkaita. Hallituksessa mun pitää kertoa mitä muiden pitää tehdä; ei se noin saisi mennä, vaan kunkin hallitusjäsenen pitäisi tietää itse mitä tekee. Jos jään sivuun ensi vuodesta, on mun pakko olla tammikuussa antamassa selvitystä MTKL:lle tämän vuoden toiminnasta, on mun pakko olla laatimassa tilinpäätöstä, josta sitten oravanpyörä vie kevätkokoukseen ja siinäpä sitten mut pakotetaan olemaan mukana. Pakko katkaista tällainen. Jouduin tekemään peruutuspäätöksen huhtikuun näyttelystä, kun huomasin olevani yksin sitä järjestämässä; se on ensimmäinen näyttely, jonka joudun peruuttamaan; tosin toinen syy oli osallistujavähyys, kun olisi tarvittu vähintään 3 taiteilijaa ja 2 saatiin.

Nyt koetan saada tämän vuoden hallitusta toimimaan ja vaikeaa se on, jos kaikki hallitusjäsenet eivät siihen itse sitoudu. Teen joka päivä pitkiä tunteja yhdistysasioissa ja täysin vapaaehtoisena. Olen työtön työnhakija ja kyllä mielellään näitä yhdistystehtäviä teen, kuin seiniä tuijotan; olen oppinut monia asioita joita en ennen osannut, kuten kirjanpitoa ja markkinointia sekä www-tehtäviä. Ei mulla tehtäviäni vastaan mitään ole mutta sitä on, että on mahdotonta saada edes tuntia viikkoon ketään vapaaehtoisena Mielentaiteessa tekemään. Ja siitäkään en pidä, kun kaikki tehtäväpyynnöt kääntyy mulle, kun ei muita ole ja sitten suivaannutaan, kun en joka asiaa ehdi tekemään. Harva ymmärtää sitä, että tätä kokonaisuutta hoitaa vain yksi heppu ja tästä hepusta ei riitä kaikille / kaikkeen. 

Tehdään tästä vuodesta 2020 onnistunut ja erityisesti haluan saada joka kausi epäonnistuneeksi arvioidun hallituksen onnistujien joukkoon. Tärkeintähän olisi, että emme tuottaisi jäsenistölle pettymystä, joskin kauemmin jäseninä olleet tiedostavat toiminnan vaikeuden, kun taas nykyilmiössä erotaan oltuaan todella vähän aikaa jäseninä antamatta edes mahdollisuutta näyttää, mihin Mielentaiteesta on. 

Yhteistyöterveisin,

Ari Kiviaho, puheenjohtaja  

---------------------------------------------------------------------.

 

Tulevaisuus 2021 - 2022

Syyskokouksessa 2020 esitellään toimintasuunnitelma, jossa kevätkausi 2021 on toimimaton ja myös kevätkokous jätetään pois siirtäen sen käsittely 2021 syyskokoukseen, jonka tärkein teeman on: voidaanko yhdistystä Mielentaide ry jatkaa, vai lopetetaanko sen toiminta kauteen 2021.

Selvää on se, että yhdistys ei voi toimia enää yhden toimijan varassa. Myöskään ensi vuodelle ei voida saada toimintaan hallitusta, vaikka jostain halukkaita löytyisikin, sillä koko yhdistystoiminta on sen yhden toimijan varassa ja hän ei jaksa siirtää asioita tai kouluttaa uusia toimijoita kauteen 2021, vaan tuo kausi viedään läpi minimikokoonpanolla hallituksen suhteen, jossa on saatu kuluvan kauden hallituskokoonpanosta 4 jatkamaan. Siten hallitus kutsutaan koolle ensimmäisen kerran, kuten aiemminkin, tammikuussa ja asialistalla on järjestäytymisen lisäksi tilinpäätöksen allekirjoittaminen sekä MTKL:n avustusten selvitysten antaminen liitolle. Sen jälkeen 1.2.-31.7.2021 saa hallitusjäsenet pitää puoli vuotta (6 kk) tehtävävapaata, joskin on tarvittaessa saatava hallitus minimikoossa (pj. + 2 hallitusjäsentä) kokoon. Toinen suunniteltu kokous olisi elokuussa ja sen jälkeen tarpeen mukaan 2-3 kokousta. Hallituksen jäsenistä ei valita sihteeriä eikä rahastonhoitajaa.

Syyskauden toiminta alkaa poikkeuksellisesti heinäkuussa, jolloin suunnitelmassa alustavasti päivä- tai yön yli kestävä leiri. Fyysisiä tapahtumia pyritään järjestämään sen mukaan, mikä on koronapandemian tilanne tai viranomaismääräykset.

Syyskokouksessa voidaan päättää yhdistyksen lopettamisesta tai sen toiminnan jatkamisesta. Jos toimintaa jatketaan, tulee vastuunkantajiksi löytyä uusia ihmisiä, jotka voivat sitouttaa itsensä usealle toimintavuodelle ja tällöin tulee purkaa nykyinen toimintamalli ja rakentaa kokonaan uusi toimintakulttuuri.

Toimintavuosi 2021 pyritään viemään kokonaan läpi pl. kevätkausi, jolloin on suotavaa mahdollistaa aktiiveina olleille lepoa ja samoin yhdistykselle. Syyskaudella - joka alkaisi heinäkuussa - olisi toimintaa.

Jos yhdistys päätetään lopettaa, kestää lopettamiseen liittyvät asiat useamman kuukauden, joten lopettaminen tulisi kaudelle 2022. Jäsenet saavat päättää, mihin käytetään mahdolliset jäljelle jääneet toimintavarat, johon yhdistyksen perustaja ehdottaa tasokkaan maksullisen taidenäyttelyn järjestämistä.

 

 

 

   

Osumat: 12128